Terveyskasvatus -tehtävä

video unesta ja levosta

Kuolevan lapsen hoito ja lapsen suru -tehtävä

Tehtävä 1. Kuolevan lapsen hoito 

Saattohoito on materiaalissamme määritelty parantumattomasti sairaan tai kuolevan aktiivista kokonaishoitoa, jossa kivun ja muiden oireiden lievitys sekä psyykkisten, sosiaalisten ja hengellisten kysymysten käsittely on oleellista. Tärkeää olisi turvata potilaalle mahdollisimman kivuton ja oireeton loppuelämä. Mielestäni tuota aktiivista –sanaa voi painottaa erittäinkin paljon. Saattohoito ei ole vain lääkkeiden antamista, ruokkimista ja muuta perushoitoa. Kokonaisvaltaisuus saattohoidossa on tärkeää; psyykkiset, henkiset, sosiaaliset ja hengelliset tarpeet korostuvat hoidossa. Potilaalla on oikeus saada oikeaa tietoa sairaudestaan, rehellistä toivoa ja varmuutta siitä, ettei tule hylätyksi missään vaiheessa. Tässä kohtaa hoitajalta vaaditaan tietynlaisia sensitiivisiä vuorovaikutustaitoja, osata kertoa sairaudesta ja sen tilasta rehellisesti, mutta potilaan tunnetilat huomioon ottaen. Potilaalla on oikeus saada elää ympäristössä, joka pystyy sopeutumaan hänen tilanteeseensa ja jossa on turvallisia ihmisiä. Hoitajan tulee muutenkin pyrkiä olemaan kaikille potilaille se turvallinen ihminen, mutta saattohoidossa tämäkin korostuu, koska potilaalla voi olla suuriakin pelkoja nykytilanteesta ja tulevasta. Hoitopaikan tulisi olla “turvasatama”, jossa potilas tietää, että hänen tukenaan ollaan. Potilaalla on oikeus voida säilyttää itsenäisyytensä, mutta myös antautua toisten varaan ja autettavaksi. Potilaalle voi olla vaikeaa käsitellä ja hyväksyä, ettei tietyssä tilanteessa enää pysty itse kaikkeen. Potilaalla on oikeus saada elää perheensä/sukunsa jäsenenä. Potilasta ei tule eristää muusta maailmasta vaan päinvastoin antaa mahdollisimman paljon aikaa viettää hetkiä perheensä/sukunsa kanssa. Voi tulla myös tilanteita, joissa potilas ei itse kykene havainnoimaan, etteivät hänen voimavaransa riitä kaikkeen sosiaaliseen kanssakäymiseen. Potilaalla on oikeus voida säilyttää halutessaan yhteys niihin yhteisöihin, joihin hän kuuluu. Yhteisöllisyys on tärkeää elämän alusta loppuun saakka, koska ihminen kokee olevansa osa jotakin, että hänellä ja hänen mielenkiinnonkohteillaan on merkitystä. Lapsen saattohoidossa ehkä korostuu enemmän potilaan tietämättömyys tulevasta, mitä seuraavaksi tapahtuu. 

Tämä tehtävä nosti pintaan paljon tunteita, kuten surua ja elämän haurauden tajuamista. Koen, että minun vahvuuteni lähihoitajana saattohoidossa on kristillinen uskoni, koen siitä olevan apua uskossa olevien potilaiden kohdalla. Minun on uskoni puolesta helppo puhua siihen liittyen kuolemasta ja kuoleman jälkeisestä elämästä. Kehityskohtiani saattohoidossa lähihoitajana voisi olla esimerkiksi se, että mietin asioita todella pitkään ja syvällisesti ja saattohoitoasiakkaani saattaisi haittaavasti pyöriä mielessä myös vapaa-aikana ja pitkään jo potilaan menehtymisen jälkeen.  

Tehtävä 2. Lapsen suru 

Lapsen surressa hoitajan läsnäolo on mahdollisuus saada tukea puhumalla tai olla puhumatta. Lasta ei voi painostaa puhumaan ennen kuin hän itse on siihen valmis. Hoitajan havainnointitaitoja tarvitaan lapsen surressa erittäin paljon. Lapselle tulisi osoittaa, että suru on terve/normaali reaktio ja on monia eri tapoja surra/osoittaa surua. Lapselle voi myös tarjota eri keinoja; puhuminen, yhdessä istuskelu, itkeminen, vihan tunteen purkaminen, piirtäminen, tarinan kirjoittaminen yms. taiteen muodot. Lapsella on täysi oikeus näyttää tunteensa ja hänelle on annettava mahdollisuus kysyä häntä mietityttävät asiat. Lapsen kriisin sattuessa ensimmäisenä tulee shokki, joka kestää yleensä muutamasta tunnista vuorokauteen. Lapsi ei välttämättä ole ollenkaan normaali itsensä. Voi olla, että lapsi sulkeutuu shokissa kuoreensa eikä käsittele asiaa tai hän saattaa purkaa kaikki tunteet heti voimakkaasti. Seuraavana tulee reaktio, joka yleensä kestää useita viikkoja. Reaktion aikana lapsi saattaa kokeilla monia eri keinoja purkaa tunteitaan ja loppupuolella alkaa selkiintymään mikä on hänelle luontaisin tapa. Tapahtuma voi palata mieleen useasti mm. unien kautta. Tietyt asiat saattavat laukaista muiston ja tätä kautta reaktion. Seuraavana tulee läpityöskentely, joka kestää yleensä kuukaudesta jopa vuoteen. Lapsi työstää asiaa omassa mielessään ja kun hänestä tuntuu turvalliselta ja hyvältä, hän alkaa kysellä ja keskustella asiasta. Lapsi alkaa ajatella enemmän tulevaisuutta ja jättää pikkuhiljaa tapahtumaa ja menneisyyttä taakseen. Lapsi alkaa huomata surun pikkuhiljaa helpottavan ja iloisten hetkien ja hyvän olon tunteen lisääntyvän. Viimeinen vaihe on integraatio, joka kestää loppuelämän. Lapsi kokee tapahtuman olevan arpi, joka pysyy ikuisesti, mutta se ei enää estä häntä jatkamasta elämäänsä eteenpäin. Jatkossakin voi olla/on tilanteita, joissa tapahtuma muistuu uudelleen mieleen, mutta se ei ole yhtä pitkäkestoista ja murskaavaa kuin aluksi. Integraation aikana henkinen kasvu on todella suurta ja lapsen tapa käsitellä asioita on selkiintynyt ja hän saattaa, jopa itse tietää muiston laukaisevia tekijöitä ja osaa välttää näitä/varautua niihin.  

Kun kuvittelen itseni lähihoitajana tähän tilanteeseen, uskon, että minun tulee palata takaisin näihin materiaaleihin ja syventyä siihen, miten lapsi ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti käsittää kuoleman ja surun. Tällainen kriisitilanne vaatii hoitajalta kärsivällisyyttä, rauhallisuutta ja ymmärrystä. Tämä tehtävä ei herättänyt yhtä paljon tuntemuksia kuin saattohoito tehtävä. Suurin tuntemus tätä tehtävää tehdessä oli ehkä se, että osaanko minä varmasti toimia tarpeeksi hyvänä tukena lapselle. 

Lähihoitajaa koskevat lait

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon historia

Lapsen tutkimuksiin valmistaminen -tehtävä

Holter-tutkimus sydänsairauden tutkimisessa, asiakkaana 10-vuotias lapsi 

Näin kerron lapselle : 

Holter tutkimus kestää 24h, eli yhden vuorokauden. Sillä seurataan sydämen sykettä, eli sitä miten sydän lyö.  

Laite tulee roikkumaan kaulalle ja toinen naru kiertää kehon rinnuksen ja vyötärön välistä. Laitteesta lähtee johtoja, jotka kiinnitetään ihon pinnalle tarrojen avulla. Laitteen asennus ja pitäminen ei satu. Se asetetaan paikoilleen lääkärissä ja sen kanssa mennään kotiin, kouluun, harrastuksiin ja muihin menoihin normaalisti. Laitetta ei saa kastella, joten tutkimuksen aikana ei saa käydä suihkussa, saunassa, uimassa ja liiallista hikoilua tulisi välttää. Kevyttä liikuntaa saa harrastaa ja kannattaakin, jotta nähdään miten rasitus vaikuttaa sydämen rytmiin. Laitteen kanssa myöskin nukutaan ja seuraavana päivänä se otetaan lääkärissä pois.  

Laitteen kanssa täytyy varoa, etteivät johdot irtoa. Jos ne kuitenkin irtoavat, asetetaan ne takaisin paikalleen ja merkitään mukaan saatavaan päiväkirjaan aika, jolloin ne irtosivat. Päiväkirjaan merkitään myös päivän kohokohdat (esim. Herääminen, nukkumaanmeno, ruokailut ja liikunnan harrastaminen), sekä mahdolliset oireet (pahoinvointi, päänsärky, rytmihäiriötuntemukset jne.).  

Laitteen asennuspäivänä kannattaa pukea väljät, rennot vaatteet, jotta laite mahtuu niiden alle ja on helppo pukea. 

Näytän lapselle mahdollisesti laitteen tai vaihtoehtoisesti alla olevat kuvat. 

Lasten ja lapsiperheiden palvelut Sastamalassa

Sisävälitunnit

Olen pitänyt Stormin koululla työssäoppini aikana sisävälitunteja, jotka olen suunnitellut ja toteuttanut itsenäisesti. Alapuolella kuva kahden ensimmäisen viikon aikatauluista.