Ihmiskäsitys

Koen oman ihmiskäsitykseni kallistuvan suureksi osaksi kristilliseen ihmiskäsitykseen, johon kuuluu mm. : 

• jokaisen ihmisen kunnioittaminen Jumalan luomana yksilönä
• jokaisen elämällä ainutlaatuinen tarkoitus
• ihmisten keskinäinen tasa-arvo ja huolenpito
• hengellisen ulottuvuuden mukaan ottaminen muiden ulottuvuuksien rinn

> Kristillinen ihmiskäsitys on näkemys ihmisyydestä, josta keskustellaan ja ollaan eri mieltä kristittyjen kesken.

> Kristillinen ihmiskäsitys on lähellä humanistista ihmiskäsitystä. Erona on se, että kristillisessä ihmiskäsityksessä ihmisen ajatellaan tarvitsevan itsensä ulkopuolelta tulevaa voimaa, Jumalaa.

> Jumala on luonut jokaisen ihmisen omaksi kuvakseen ja jokainen ihminen on Hänen silmissään kaunis ja täydellinen.

> Ihminen on iäisyys olento, joka tarkoittaa, että ihmisen tehdessä elämänsä valintoja hän ei tee niitä vain tämän elämän näkökulmasta, vaan myös iäisyyden näkökulmasta.

> Ihmisen mahdollisuus rakastaa perustuu siihen, että Jumala on rakkaus, joka antaa ihmisille kyvyn rakastaa. 

> Tärkeää armon käsite ; ihminen on syntinen ja tarvitsee armoa ja anteeksiantoa.

> Ihminen ei kykene itse itseään pelastamaan, vaan tarvitsee tähän Jumalan voiman, avun ja armon.

> Jumalan armo toteutuu kun ihminen tunnistaa vriheensä, katuu niitä ja tunnustaa syntinsä, jolloin ihminen saa syntinsä anteeksi. Kristinuskossa Jeesus on sovittanut meidän syntimme ristinkuolemalla.

Vaikka koen ihmiskäsitykseni olevan kristillinen, ei se suinkaan tarkoita, että olen samaa mieltä kaikista asioista joita Raamattu opettaa. 

Muita ihmiskäsityksiä :

Humanistinen :

• Uskotaan ihmisen tahtoon, hyvyyteen, luovuuteen, sekä kykyyn kasvaa ja kehittyä
• Tärkeimpiä arvoja ovat ihmisen kunnioittaminen ja puolustaminen
• Keskeistä ymmärtää ihminen ainutlaatuisena henkisenä olentona

Holistinen :

• Ihminen on biopsykososiaalinen kokonaisuus
• Kostuu kolmesta ulottuvuudesta, jotka kaikki vaikuttavat toisiinsa :

1. Fyysinen
2. Psyykkinen
3. Sosiaalinen

Ritajärvi ja siellä tiimityöskentely

Aluksi suunnittelimme pienissä ryhmissä toimintaa lasten luontaisten toimintatapojen pohjalta.

Taiteen kokeminen

Itse kuuluin taide-ryhmään. Meillä oli kaksi ohjattua toimintaa. Ensimmäisessä oli tehtävänä luonnon valokuvaus tunnetilojen perusteella. Tunnetiloja meillä olivat : ilo, suru ja rentoutuminen. Jokaisen kuvat tulostetaan koululla ja tehdään seinille kollaasit tunnetilojen perusteella. Omat kuvani ovat alapuolella.

Rentoutuminen :

Ilo :

Suru :

Toinen tehtävä oli luontomandalan tekeminen. Jokainen keräsi yksin luonnosta mielestään kauniita keppejä, lehtiä, kiviä, käpyjä jne. Lopuksi yhdessä ryhmänä kokosimme niistä kauniin luontomandalan. 

Tutkiminen

Tutkimisessa teimme luontobingoa kolmen hengen ryhmissä.

Liikkuminen

Kiersimme luontopolkua, hieman eksyessämme/mökkiä etsiessämme (jota ei löydetty), päädyimme kiertämään koko järven. 

Leikkiminen

Pelasimme kirkonrottaa ja ultimatea. Kirkonrotassa kaksi opiskelijaa etsivät muita piilossa olevia ja piilossa olevilla oli mahdollisuus juosta kotipesälle pelastamaan muut löydetyt. Olin viimeisenä piilossa ja yritin pelastaa muut opiskelijat, mutta en ehtinyt kun toinen etsijöistä ehti nähdä minut.

Ultimatessa olimme kahdessa joukkueessa ja tavoitteena oli saada pehmolelu maaliin viivan toiselle puolelle. Pelaaja, jolla pehmolelu oli sai liikkua vain toisella jalalla, toisen piti olla maassa paikallaan. Sitä heiteltiin toisille joukkueen jäsenille.

Tiimityöskentely

Suunnittelussa ryhmämme työskentely sujui erinomaisesti, jaoimme mielipiteitä ja ideoita. 

Retkellä ryhmällämme oli sujuva vuorovaikutus ja ryhmähenki näkyi mm. ultimatessa erittäin hyvin. Olimne myös joustavia ja ratkaisimme ongelmia ryhmässä, kun emme löytäneet mökkiä. Myös reittiä kävellessä nopemmat kävelijät jäivät välillä odottamaan ja huutelivat etupäästä oliko hitaammilla kaikki ok. 

Sastamalan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Mikä se on ?

• Suunnitelman tarkoituksena ohjata, johtaa ja kehittää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä kunnassa
• Suunnitelman sisältö laaja-alainen
• Sisältö koskee lapsen ja nuoren kasvuoloja, niiden epäkohtien ehkäisemistä, vanhemmuuden tukemista, sekä lasten ja nuorten palveluja
• Kunnanvaltuusto hyväksyy suunnitelman, sekä seuraa ja arvioi sen toteutumista
• Suunnitelmassa tulee osoittaa kuinka palvelut järjestetään ja resursoidaan

Mitä se tekee lasten ja nuorten hyväksi ?

Suunnitelman avulla kunta pystyy seuraamaan lasten ja nuorten kasvuoloja ja hyvinvoinnin tilaa. Näiden pohjalta kehitetään palveluita, jotka auttavat lapsia. nuoria ja perheitä arjessa. Suunnitelman totetumista arvioidessa tulee esiin kuntamme epäkohdat, joihin voisi vielä panostaa. Suunnitelma on myös apuna sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Myös esim. nuoret ja vanhemmat voivat suunnitelman avulla etsiä tietoa heille sopivista palveluista.

Linkki suunnitelmaan